Kahakointia

Topi on nyt ollut talossa 11 viikkoa ja 4 päivää. Pidin pienen blogitauonkin, koska viimeisimmän kirjoituksen jälkeen tapahtui pahempi yhteenotto toisen koiran kanssa se masensi minua enemmän kuin mikään hetkeen. Jos mikään muu ei elämässä suju, niin koira-asiat pitäisi edes sujua... piti käydä sairaalassakin oikein sydänfilmissä kun tuli jotain rytmihäiriötä alkuviikosta. :D Ei saa nauraa, osasyynä varmasti myös koirat! Heh heh. Onneksi ei mitään vakavaa löytynyt ja nyt on rytmit jo vähän tasaantunut. Pitäisi vain olla stressaamatta.

Tilanne oli sellainen, että ystävämme Cola eli tuttavallisemmin Coco Jamboree oli kylässä ja ennen kahakkaa "ystävykset" olivat jopa näin:

Topi ja Cola

Topi haastoi Colaa leikkimäänkin ja leikki oli ihan normaalia. Lenkille oltiin lähdössä. Menin käymään ulkona, niin yhtäkkiä kuului kauhea meteli ja tiesin kyllä heti mistä on kyse. Tulin suorastaan läpi oven sisälle karjuen samalla jotain sekavaa (NYTSITTEPRKL). Tilanne oli ohi välittömästi, mutta sen jälkeen alkoi päässäni analysointi ja harmitus. Topi oli käynyt Colan kimppuun sohvalta asti, Cola kai käveli väärässä paikassa. En tiedä miksi Topi ei voi sietää Colalta mitään liikkeitä. Toraa se kunnioittaa tai sitten Tora ei edes ärsytä Topia mitenkään. Topi puolustaa ihan kaikkea, ihmisiä, esineitä kuten sohvaa, vaatteita, autoa, ruokaa. Auton takaluukussa Colan kimppuun käyminen loppui kun puutuin juuri oikealla hetkellä Topin hyökkäykseen. Kyllä se vieläkin hampaita voi näytellä ja ilme on sellainen että kohta napsahtaa kun Cola hyppää autoon. Eniten tässä masentaa se, että en usko tämän kiukkuisuuden kohdentuvan vain Colaan. Luultavasti samantyyppistä toimintaa tapahtuisi myös muiden samanikäisten urosten kanssa. Ja kyllähän tuo Topin puolustus on kohdentunut myös ihmisiin.

Tuon tilanteen jälkeen olemme olleet jo yhteislenkeillä ja samasssa tilassa uudelleen. Tällä kertaa valvontaa tehostettuna ja niin, että en hyväksynyt yhtään ainoaa hampaiden näyttöä Colaa kohtaan. Yksi kahakka saatiin ulko-oven taakse, mutta se oli pieni. Topi vahti ovea, Cola halusi tulla liian lähelle. Ehkä noihin irvistelyihin ja haastamiseen on vain puututtava enemmän. Vaikka tuntuukin siltä, että en mitenkään pysty valvomaan ihan kaikkea. Tilanteet tapahtuvat sekunnissa ja ovat ohi toisessa.

Tuon episodin jälkeen Topi alkoi tarjota lenkeillä enemmän itsenäisesti kaikenlaista: meni repimään puun oksia (tämä on se Colan lempileikki, josta Topikin on vähän kiinnostunut), tulee luokse, sivulle ja tänään uutena jopa seuraamaan ilman käskyä! Oh hoh. Aivan kuin koira olisi tiennyt minun olevan masentunut sen käytöksestä. Ja tätä on siis tapahtunut nyt joka lenkillä. Hieno juttu. Sydän tykkää. :D

Puun kiskomista

Topi ja Tora

Lisäksi tänään saatiin oikea todiste siitä, että Topi tulee myös täydestä vauhdista takaisin nähdessään ihmisen edessä. Topi juoksi miljoonaa mutkan taakse lenkillä ja Cola juoksi perässä. Kohta Topi tulikin jo takaisin ja taas Cola juoksi perässä. Hetken päästä vastaan tuli mies, joka sanoi että aivan kuin koirat olisi säikähtäneet häntä ja pinkoneet pakoon.   Eli Topi pystyi toimimaan itsenäisesti vaikka sillä oli kilpajuoksu Colan kanssa kesken. Wau. :) Kuljetan ruokaboksia edelleen lenkeillä mukana ja näistä tilanteista saa myös herkkuja palkaksi. Luoksetulo on hyvä ja olen alkanut pyytää luoksetulon yhteydessä Topin myös sivulle. Mielestäni koiran vire on ollut oikein hyvä tuossa harjoituksessa.

Siirryttiin aikuisruokaan. Isompia papanoita. Sormiin puree hemmetisti vieläkin ellei erikseen asiasta sano ensin. Yritän kestää. Ilolla treenataan vaikka sormet irtoaisi ja veri vuotaisi.

Mitään uutta juttua ei siis olla nyt alettu opetella koska keräilin ensin hermoni takaisin kasaan.  Minähän en treenaa jos en ole itsekin oikeassa viretilassa. ;)

Topi koirakoulussa.

Nyt ilolla kohti uutta viikkoa ja uusia haasteita. Jospa vaikka alettaisiin nyt viimeinkin harjoitella sitä esineiden palauttamista.

10 viikkoa uudessa kodissa

Topi kontaktiharjoituksessa

Topi on nyt ollut luonani 10 viikkoa. Välillä tuntuu, että se olisi ollut luonani jo vähintään vuoden. Normaalisti ottamani pentu olisi nyt 17 viikkoinen ja osaisi jo paljon enemmän, mutta Topin kanssa minun pitää vähän väliä muistutella itselleni sitä, mistä lähtökohdista tämän koiran kanssa aloitettiin ja minkä ikäisenä. Topi on jo vähän nostellut jalkaansakin, joten odotan en niin innolla tulevaa murkkuikää ja sitä, miten se vaikuttaa muutenkin niin levottomaan Topiin. Toivottavasti tyttökoirien hajujen perässä nuuskuttelu ainakin vähentäisi tarvetta paimentamiseen... jos jotain saa toivoa.

Näiden 10 viikon aikana on tapahtunut paljon edistymistä, mutta silti joissain asioissa  on otettu  myös takapakkia hetkittäin. Yksi ärsyttävimmistä asioista on tuo jatkuva paimentaminen ja sen takia tapahtuva hälsääminen lenkeillä. Ohitustilanteetkin ovat vaikeita ainostaan sen vuoksi, että Topilla on aivan älytön tarve päästä edellemme (Toran ja minun) eikä se haluaisi kävellä nakinkaan avustuksella vieressäni pienintäkään hetkeä silloin kun Tora on mukana. Leikkiminen, ruoka, kävyt, kepit.. plaah, mikään ei mene paimentamisen edelle. Siispä kävelemme ohitustilanteissa pakolla vieressä. Nameja annan, mutta Topin ilme on kuin se olisi selkäänsä saanut ja vapautuksen jälkeen paineistuminen purkautuu siihen, että Topi juoksee jonnekin 300m päähän täysillä. Tavasta pois pääsemistä ollaan harjoiteltu kyllä, mutta koska tarpeeksi houkuttelevaa palkkaa en ole keksinyt niin eipä oikein homma toimi. Loppulenkeistä Topi pystyy keskittymään selvästi paremmin, aina ei sekään onnistu. Kokeilin eilen sehlata risteyksessä neljään eri suuntaan ja katsoa väsyykö Topi juoksemaan edelle tai lähinnä että tajuaako ettemme etene.. no ei väsynyt, eikä tajunnut. Lähdin turhautuneena autolle juottamaan kieli maassa asti läähättävää karva-apinaa.


Luoksetulot toimivat edelleen hyvin, mutta muutaman kerran on ollut jotain ongelmaa. En tiedä onko vika ollut siinä ettei koira ole kuullut käskyä. Joskus osa ruuasta jää purkkiin koska Topilla on niin kiire päästä arvaatteko mihin. No eteen paimentamaan. Argh. Eilen oli ensimmäinen tilanne jossa en meinannut saada Topia tulemaan takaisin, mutta se johtui siitä, että en kutsunut sitä, vaan Toraa ja kaksi koiraa oli juoksemassa täysillä omia koiriani kohti. Tiesin, että Tora saattaisi puolustaa Topia, joten kutsuin pelkästään sitä ja tiesin myös, että Topi tulee siinä ohella mukana. Tilanteesta selvittiin ilman mitään kahakoita ja sen jälkeen tehtiin vielä  onnistunut ohituskin koska kyseessä olikin tuttu ihminen koirineen. :) Syke ehti kyllä nousta tuossa tilanteessa. 

Topi on siis hallinnassa lenkkitilanteissa käyttäytymiseltään, mutta en todellakaan ole tyytyväinen siihen, että se ei halua tehdä MINUN kanssani lenkeillä yhtään mitään. Olen sille vain joku lammas ja ruoka-automaatti. :D Ja Tora vasta ihana lammas onkin. Senkin pitää joskus tahallaan oikein kaahailla risteyksissä, että saataisiin Topin pää oikein sekaisin.

No tämä tästä valituksesta. Silloin kun olemme Topin kanssa kahdestaan, se toimii melko pitkälti kuin unelma. Paitsi ne leikkihommat ja lelun palautukset, ei olla palautuksia edes aloitettu vielä. Koirakoululla Topi pystyy keskittymään tekemiseen muiden koirien aikana tosi hyvin. Voin päästää Topin irti vieraiden koirien sekaan ja se on oppinut hakemaan ensimmäiseksi kontaktia minuun päästessään irti.

Tätäkin tapahtuu joskus lenkeillä. :)

Maahanmenokin alkoi sujua jo ilman käsimerkkiä. Eteentulossa pään asento on lähes aina suora. Paljon opittuja asioita, en nyt ala niitä tässä luettelemaan. Olen ajatellut että nyt otamme ohjelmistoon tuon lelun palautuksen ja aloitamme sisätiloissa harjoitelulla ensiksi + remmissä. Saapa nähdä montako toistoa joudun tekemään, taidan pitää laskua niistäkin. Olen nimittäin pitänyt päiväkirjaa noutokapulanoudon opettamisesta ja julkaisen ne tiedot sitten kun homma saadaan joskus valmiiksi. Hitaasti edetään ja tuon noutokapulan pitämisen opettelussa tulee selvästi esiin se seikka, että koira ei ole ollut minulla pennusta asti eikä kaikissa asioissa vielä luota minuun tarpeeksi. Ns. yhteinen sävel on välillä hukassa.

Colan kanssa Topilla on edelleen eripuraa. Autoon mennessä saatiin tosiaan tuossa muutama viikko sitten aikaiseksi oikein kunnon hässäkkä kun Topi kävi Colan kimppuun Colan hypätessä autoon... Tämän episodin jälkeen harjoiteltiin sitten (ja edelleen harjoitellaan) sitä, että tuollainen käytös on täysin kiellettyä. Silti näin tänäänkin peilin kautta valkoisen hammasrivistön kiiltävän auton takaosassa. Lisäksi näin miten Topi puolusti Toran häkin päällä olevia vaatteitani Colalta ja eteisessäkin syntyi pienimuotoinen kahakka joka tosin loppui heti kun huusin. Mutta huutamaan jouduin, hoh hoijaa. En käsitä miksi Topin pitää olla niin ärhäkkä. Kaikkeen mikä ei miellytä vastataan hampailla ja asiat ovat välillä täysin typeriä, esim. Cola ei saa haistaa tiettyä kohtaa mattoa jos Topin näin päättää. Kaikkeen toimintaan ei pysty eikä jaksa koko ajan puuttua, enkä välillä edes huomaa että Topi on hampaat irvessä. Ilme menee naamalta pois heti kun komennan, mutta välillä komentamisen teho kestää vain pari sekuntia ja taas ollaan naama irvessä. Olen nähnyt Topin haastavan Colaa myös leikkiin, mutta leikinkin pitäisi tapahtua Topin ehdoilla. Eilen lenkillä Topi ja Cola törmäsivät toisiinsa, olin varma että Topi räjähtää, mutta ehkä se ilmalento ja kyljelleen maahan mätkähtäminen laittoi koiran unohtamaan hetkeksi kiukkukohtaukset. *mä en kestä hymiö*

Lisään vielä tähän loppuun että nyt tiedän millaista on antaa nami sormia purevalle koiralle. Ei ole yksikään koira purrut niin lujaa sormille kuin Topi. Mitä kiihtyneemmässä tilassa Topi on, sitä lujempaa se puree ottaessaan namin. Tälläkin hetkellä sormessani on yksi verenpurkauma. Topi osaa ottaa namin nätimmin jos sanon NÄTISTI. Mutta en haluaisi esim. seuraamisesta palkitessa joutua sanomaan mitään ylimääräisiä käskyjä. Että kaipa tässä pitää hankkia jotkut hyvät hanskat. :D


Jatkamme harjoituksia...

Leikki leikkinä

Luoksetulo lenkillä

Topi tunnilla odottelemassa minua (takana).

Ollaan nyt käyty hallilla kerran viikossa leikkimässä vähän "rajumpia" leikkejä pentuhihan kanssa, koska siitä Topi innostuu enemmän kuin normaalista vetolelusta. Mukana on ollut toinen koira vielä antamassa lisäinnostusta ja vähitellen leikkiminen on alkanut mielestäni näyttää siltä, että Topi nauttii hommasta. Eilen kentällä Topi leikki lelulla muiden koirien aikana ensimmäistä kertaa tosi kivasti häiriintymättä muista. Palautuksia ei olla harjoiteltu edelleenkään yhtään.

Kentälle tuli eilen myös pikkupoikia potkimaan palloa. Se oli Topille vaikeaa.  Topi kyttäsi ja piippasi, oli levoton.

TOPI KOIRAKOULUSSA 7 viikkoa ja 5 päivää video

Yhteislenkeillä on alkanut  keppien kiskominen... Eikä siinä mitään, kunhan touhu pysyy hallinnassa, mutta viikonlopun aikana tilanne räjähti käsiin pari kertaa. Topi juoksee kiinni samaan keppiin missä Cola roikkuu ja sitten Topilla kärähtää hermot ja se käy Colan kimppuun. Puutuin asiaan karjaisemalla ja tilanne rauhoittui. Huh huh.  Topi on kyllä hölmö kun haastaa itseään monta kertaa isompaa koiraa. Kuvassa Topi näyttää jotenkin isolta, mutta totuus on se, että se on kuin hyttynen Colaan verrattuna.

Alkutilanne

Hermot menee...

Lenkillä on  tullut lisää koiria vastaan ja myös niin, että Topi on ollut yksinään edessä kun mäen takaa ilmestyykin kolmen koiran kopla vapaana. Tässäkin tilanteessa Topi tuli välittömästi takaisin luokseni. Tänään aamulenkillä ohitse menevä koira murahti. Topilla meinasi meinna pasmat sekaisin, mutta sain höpöttelemällä iloisesti tilanteen takaisin hallintaan.

Olen yrittänyt tehdä paljon piiloonmenoja yleisen kontaktin puuttumisen takia (lenkkitilanteissa) ja harjoitella vierellä nätisti kävelyä ja varsinkin sen jälkeistä vapauttamista niin ettei tarvi siitä seota ja juosta sadan metrin päähän. Näissä tilanteissa Topi ottaa todella rajusti namin käsistäni. Ei varo ollenkaan sormia, puree sormia kuin nakkeja.. ärsyttävää. Tilanne on ehkä hieman parempi tuon jälkikohelluksen osalta, tai sitten se johtuu vain siitä että en päästä Toraa lähtemään luotani yhtä aikaa kuin Topi ja vapautuksen jälkeen tulee vielä nakkia lisää. Topi on tullut nyt useammin luokseni lenkin aikana ihan itsekseen. Toran paimentamista on edelleen, mutta kiinnikäymiset ovat olleet nyt aika harvinaisia. Haistelu on lisääntynyt, jalkaakin Topi on nostanut jo useita kertoja.

Tokotouhuissa ollaan edistytty:
- maahan menee ilman käsimerkkiä sisällä, etupihalla ja eilen kentällä pari kertaa
- eteentulossa pään asento vähän parempi
- pidä -harjoituksessa avaa itsenäisesti suun! :) Pään asento on vielä vino
- paikallaseisomisen oppi heti, liikkeestä ei olla edes kokeiltu

Lauantaina kokeilin ensimmäistä kertaa päästää Topin täysin vieraassa ryhmässä (uusi Penturyhmä) hallilla irti.  Topi ei kiinnostunut muista koirista ja pysyi hienosti kontaktissa. Olin tyytyväinen. :) Myös muihin koiriin suhtautuminen väliajalla oli hyvää. Topin sosiaalisuus on jotenkin lisääntynyt, myös ihmisiä kohtaan. Koko koira heiluu ja on solmussa kun vieras ihminen puhuu sille. :D Meillä on tälle touhulle myös ihan oma laulu, jonka sanat menevät näin: "Ja pienen perseeeeeeeen, näin heiluvan." :D Älkää kysykö miksi...  :D Ehkä tätä laulunpätkää voi käyttää joskus sitten jos Topia ahdistaa joku ihminen/elukka. Tapanani on kehitellä näitä hölmöjä pätkiä joka koiralleni eri tilanteista. Meillä on myös Hirrrrrveä imuriiii -laulu jolla imurista tehdään hauska tai vähintään siedettävä. Siinä muuten ollaan edistytty niin, että Topi seuraa imuria ja seisoo sen vieressä odottamassa nameja.

Sovussa

Supertorstai

Tora tuulettaa :D

Tänään on ollut hyvä päivä tokorintamalla. Ensiksi onnistui ilman käsimerkkiä maahanmeno (kotona, eteisessä, kädet selän takana, takaperin kävellen) ja sen jälkeen vielä itsenäisesti kapulan suuhun ottaminen 8. treenikerralla,  yhteensä noin 35 toiston jälkeen. Valitettavasti en sitten tajunnut kuvata videolle tätä kertaa koska olin täysin varma ettei se tänään vielä onnistu. 


Kylläpä tulin iloiseksi!

Alkuviikon kohellusta

Muutama video tiistain touhuista.


Eteentulo  + maahanmeno
Seuraamista häiriössä


Topi oli mukana maanantaina kentällä ja tiistaina hallilla. Kaikki sujui hyvin. :)
Tiistaina Topi pystyi jopa leikkimään jotenkin muiden koirien aikana hallilla. Ei kylläkään kovin hyvin, mutta verrattuna alkuaikoihin pitäisi olla tyytyväinen tähänkin. Topi on kovin ystävällisen oloinen kaikkia koiria ja ihmisiä kohtaan koulutuksissa, sekin on kiva juttu. Mitään epäluuloisuutta en ole nyt nähnyt hetkeen.


Kaikenlaista säntäilyä on alkanut esiintyä lenkeillä varsinkin ohitustilanteiden jälkeen homma tuppaa purkautumaan vapaa-käskyn  jälkeen hetkeksi käsistä kokonaan. Kai tuohonkin pitäisi jotenkin puuttua, mutta toisaalta lenkeilläkin on tapahtunut edistymistä ja kun kerran vapaa-käskykin on annettu niin kai sitä sen jälkeen saa juosta vaikka miljoonaa. :D

- Jos Topi näkee edestä tulevan ihmisen se osaa tulla luokseni ilman käskyä
- Oppinut kävelemään lähellä käskystä (vapaamuotoisempi seuraaminen, tällä käskyllä ohitetaan)
- Toraan kiinni käyminen on vähentynyt todella paljon. Nyt sitä tapahtuu ehkä kerran päivässä lenkkien aikana jos sitäkään. Oletan, että tuo säntäily on seurausta siitä, että kun Topi ei saa käydä kiinni Toraan, niin  se puretaan sitten juoksemiseen ja paimentamiseen kauempana.

Topi lähdössä jonnekin pitkälle. Tätä tapahtuu joka lenkillä.

Sinne se häipyy, kaukaisuuteen. Tulee kyllä takaisin itsekseen.

Tänään otettiin lelun etsintää pellosta (neljännen kerran?). Topi tykkää siitä touhusta tosi paljon ja leikkii lelulla hyvin sen jälkeen kun lelu on löytynyt piilosta. Tänään päästin lelun kanssa vapaana juoksemaan niin johan juoksi pitkälle. Palautuksesta ei tietoakaan. Pitäisi ottaa palautuskuuri sisätiloissa, mutta ollaan nyt vain keskitytty siihen, että lelulla leikkiminen olisi mukavaa.

Kesken treenien yhdestä ovesta (rivitalossa kun asutaan) tuli ihminen ja sitten vielä koirakin käveli ohitse. Topi oli irti eikä vieras koirakaan häirinnyt kuin sen verran että pitkä katse tuli siihen suuntaan. En sanonut Topille mitään, vaan se sai itse päättää mitä tekee.

Treenin jälkeen istuskeltiin vielä hetki rauhoittumassa etupihalla Topi vapaana. Hyvin se hakeutui luokseni rapsuteltavaksi eikä ympäristö ollut lainkaan niin kiinnostava. :)

Aamulenkillä harjoiteltiin vapautuskäskyn jälkeen ilmenevän säntäilyn vähentämistä siten, että vapautuksen jälkeen menin piiloon tai annoinkin lisää nakkia. Täytyisi tehdä tästä rutiininomaista, jotta oppi menisi päähän asti ja tilanne vapautuksen jälkeen mahdollisesti rauhoittuisi itsekseen. Juoduin menemään kyllä tosi monta kertaa piiloon ja vaihtamaan suuntaan. Kyllä venyy aamulenkkien aika tällä menolla, mutta ei voi mitään. Enkä ole ihan varma onko ruoka parempi asia Topille kuin tuo säntäily. Mietin sitäkin, pitäisiki takaisin tulosta tai lähellä pysymisestä palkita vaikka heittämällä käpy, koska se saattaa olla Topin mielestä mukavampaa kuin ruoka tai se juoksentelu eteen. En vain haluaisi heitellä mitään vielä, koska palautus ei ole ollenkaan kunnossa. Kai sitä pitää ruuan kanssa vain pelata edelleen. Meillä on siis joka lenkillä ja treeneissä osa koiran ruuasta pienessä purkissa mukana ja ruuan saa tällä hetkellä näistä asioista:

- Ykkösenä ehdottomasti luoksetulo. Vaikeusastetta olen nostanut koko ajan eli kutsun esim. kun on juoksemassa täysillä poispäin tai on jossain kadoksissa mutkan takana tai haistelee maata/muu häiriö.
Tähän asti kaikki luoksetulot ovat onnistuneet täydellisesti.

- Treeneissä kovassa häiriössä (muut koirat ja ihmiset) megapalkkana itsenäisestä kontaktinhausta "kehään" menon jälkeen kun pysähdyn ja olen vain hiljaa. Mikähän tämän harjoituksen nimi voisi olla.. olkoon nyt vaikka kehään meno -treeni, mutta tällä opetan sitä, että kun mennään kehään tai esiintymään muiden koirien/ihmisten keskelle ja olen antanut taikasanat "mennäänkö treenaa", koiran viretila nousee huippuunsa ja se hakeutuu luokseni vaikka en sano mitään, katsoo silmiin ja odottaa käskyä (tällä hetkellä odottaa vielä vain vapautusta ja välittömästi ruuan saamista purkista). Olen pari kertaa ottanut jo tuosta tilanteesta myös sivulletulon ja mielestäni se on mennyt hyvin. Mutta ei hoppu hyväksi ja hitaasti edetään. Topia olen alkanut pitää näissä tilanteissa irti koska se ei ole mokannut (alkanut haistella maata tai tuijotella kaukaisuuteen). Tämän treenin pituus on ehkä 15s. :D

- Piiloon meneminen. Joskus annan ruuan siitä, kun Topi etsii minut lenkillä piilosta.


Topi on nyt ollut minulla tasan 7 viikkoa. Tällä hetkellä harjoittelemme yleisen käytöksen lisäksi:

- seuraaminen (askeleet, oikean asennon/paikan etsiminen, eteenpäin kävelyä pelkästään) 0-3m pätkiä namiavulla. Oikealle käännös.
- sivulletulo ja siinä pysyminen
- katsekontakti
- maahanmeno ja maassa pysyminen
- istuminen ja paikallaistuminen
- seisominen
- hypyn yli kävely :D ja hypyn takana odottaminen
- syliin nostaminen
- lelun etsintä
- luoksetulo
- nätisti vierellä kävely lenkkitilanteissa
- kapulan pitäminen suussa
- eteentulo

Koheltamista sisätiloissa. Tämä tapahtuu aina aamuisin, koska en ole jaksanut aamuväsymyksessäni asiaan puuttua.

Topi ja unirätti

Lenkillä Toran tuijottamista

Tuhannen muutakin asiaa voisi ottaa ohjelmaan, mm. se lelun palautus... tai kaukot, hyi. Seuraavaksi aion ottaa ohjelmaan taaksepäin seuraamisen ja kaiketi tuon lelun palautuksen jos hermoni sen kestää. :D Enemmänkin aikomuksena on nyt treenailla tuota yleistä käytöstä lenkillä, säntäilyn vähentämistä ja kontaktia lenkkitilaneissa, koska se kontakti on enimmäkseen Torassa edelleen.

Yksinolemisesta vielä sananen. Tällä hetkellä en ole ollut pidempään poissa kotoa kuin 2.5h. Jätän molemmat koirat eteiseen ja rajaan alueen aidalla. Pidän koiria välillä aidan takana eteisessä myös esim. aamulenkin jälkeen kun ne ovat märkiä ja kuraisia, jolloin Topi oppii olemaan tuolla alueella stressaamatta. Lähtötilanteissa jätän lattialle kaksi tai kolme lelua ja koirat saavat puruluut.  En sano mitään kun lähden, enkä tervehdi koiria kun palaan. Poistan vain aidan ja sanon tylsästi vapaa ja odotan kunnes tilanne rauhoittuu, jonka jälkeen saatan tervehtiä koiria. Tähän mennessä ei ole tapahtunut mitään räjähdyksiä tai paikkojen hajoittamista.

Huono viikonloppu

Siinä se, masennuksen aihe nro 1 kuluneelta viikonlopulta.  En tiedä mitä tuolla häkin alla tai maton alla on/oli, mutta Topi on ennenkin pureskellut häkkiä tuosta kohtaa ja kaivanut myös. Edellisellä kerralla näin Topin irvistelevän Colalle tuossa paikassa ja kielsin koko homman (tästä on varmaan viikko tai kaksi). No nyt sitten lauantaina näin Topin purevan taas häkkiä ja menin paikalle. En muista ehdinkö edes  sanomaan mitään, kun Topi jo teki 3 varoitusnäykkäystä kohti minua!!! Cola oli paikalla myös, joten jännitettä oli ilmassa, mutta kyllä Topilla on silmät päässä ja minua kohti se katsoi sieltä alhaalta. Helvetti, suoraan sanottuna. Luulin, että Topi tietää nyt jo, että kaikenlainen uhmailu vähintään minua kohtaan on täysin poissuljettu asia. Mutta ei..  Ei se nyt sentään purrut, käynyt lähelläkään, mutta itseä masentaa tuollainen käytös. Asia ratkaistiin tällä kertaa sillä, että siihen häkin luokse ei ollut asiaa enää kenelläkään muulla kuin minulla.

Lisää masennusta aiheutui sunnuntaina, kun lenkin päätteeksi Topi oli jo hypännyt Toran kanssa autoon ja Cola kai sitten hyppäsi Topin mielestä jotenkin huonosti autoon...siitä seurauksena parin sekunnin kiukkukohtaus missä hampaat tietysti Colan naamassa ja joka puolella. Tuo ampiainen on niin nopeakin, että ehtii sekunnissa vähintään kolmeen eri kohtaan. Mitään vertavuotavia reikiä ei siis tule, mutta mikä hitto siinä on ettei Topi siedä Colalta  mitään. Ja voi luoja miten kiukkuinen voi noin pieni luikku olla.. huh huh. Ärhentely loppui välittömästi kun räjähdin itse, mutta blaah.. sisälle kun päästiin niin jo tapeltiin sohvalla olemisesta. Cola hyppäsi sohvalta väärin alas? Oli sohvalla ilman lupaa? No, joku ärsytti  kuningasTopia siinäkin. Sitten nahisteltiin vielä unirätistä: rätti lähti jäähylle. Ja siis Cola ei nahistele, Topi ei vain siedä Colalta mitään.

Cola on siis kohta vuoden ikäinen pitbull, eikä kuulu laumaamme kokoaikaisena, mutta kyllä sitä nyt pitää muitakin koiria sietää kuin oman lauman. Toran kanssa ei siis mitään ongelmia. Tietysti Tora on paljon vanhempikin ja Topi luulee kai olevansa vähintään vuoden ikäinen.

Lenkilläkin säntäiltiin vähän miten sattuu muutaman kerran ja taisi siellä paimentamisen yhteydessä Topi roikkua Toran karvoissakin pari kertaa. Puuh.

Olen tosi turhautunut tästä viikonlopusta. Lähellä oli jo, ettei oma hermo räjähtänyt ihan täysin, mutta jaksoin pysytellä edelleen täysin johdonmukaisena ja niin rauhallisena mitä nyt näissä fiiliksissä voi olla (näytellä).

Niin, onhan se suloinen...

Sitten jotain hyvääkin. Treenit ovat sujuneet hyvin. Ohitustilanteet menneet hyvin.  Oveen koputtelusta ei ole haukuttu nyt muutamaan kertaan ollenkaan ja Topi osaa tulla heti keittiöön hakemaan namia kun ovi paukkuu. Eteentulossa Topi on alkanut tarjoamaan nyt myös oikeaoppista kuonon asentoa eikä pelkästään kropan asentoa. Lelulla leikkimisessä innostui aika paljonkin kun otin pentuhihan ja leikitin sillä. Leikki myös, vaikka Cola oli mukana luomassa painetta.

Ei nyt irtoa muuta positiivista sanottavaa vaikka varmaan olisi muitakin aiheita olla iloisempi.
Hyvää alkuviikkoa joka tapauksessa. :)

Leluleikkiä ja eteentulo

Käytiin viikonlopun aikana hallilla treenailemassa. Mukaan tuli myös pitbull Cola. Leikkiminen ei Topin kanssa sujunut tällä kertaa hyvin, koska Cola äänteli leikin aikana ja Topi paineistui. Muuten kyllä namin kanssa toimi kaikki tokojutut hyvin ja intoa riitti.

Istumisessakin alkaa olla useimmiten hyvä ilme. Pää pyörii kyllä edelleen liian usein. Palkkailen nyt välillä heittämällä namin kesken liikkeen, sillä hetkellä kun pää on tuossa asennossa kuin kuvassa ja korvat mielellään myös noin.


Tänään otin toista kertaa lelun etsintään. Asia oli hautunut Topin päässä neljä päivää ja hyvin koira oli jo  mukana hommassa vaikka vasta yksi treenikerta oli takana. Välittömästi kun jätin Topin kiinni aitaan, se tiesi jo mitä ollaan tekemässä. Tällä kertaa meinasi tulla jo varaslähtöjä ja lähtöasento oli niin kuin bortsulla pitääkin olla. :D Peltoon juostiin, etsiminen hyvällä keskittymisellä (lapsihäiriö taustalla) ja lelun kanssa leikittiin TODELLA HIENOSTI. Palauttaminen on edellen ohijuoksua vaikka onkin remmissä. Tehtiin kolme toistoa taas.

Repimisleikissä saatiin aikaan jopa niin riehakas hetki, että Topi murisi leikkiessään (vain kerran ja lyhyen hetken). Annoin sen voittaa lelun vaikka tässä tapauksessa ei  ehkä omalla tavallaan järkevää.. Tein niin, että kun koira kiskoi voimakkaasti taaksepäin, irroitin lelusta ja kehuin. Topi voitti saaliinsa. No riemastuiko Topi tästä sitten liikaa vai mikä egobuusti iski, mutta kesken leluleikin koira irroitti ja siirsi avonaisen suunsa käteni ympäri sillä tutulla ilmeellä että nytpä puren. Ehdin sanoa ä-ä (huom, en edes ÄP ÄP) ja Topi siirsi suunsa takaisin leluun kiinni ja jatkoi repimistä. WAU!!! Siis ei olin aivan varma että nyt mennään lukkoon ja lujaa, mutta koira pystyikin jatkamaan leikkimistä. Olen supertyytyväinen ja ei se minua haittaa jos nyt vaikka vaatteet repeää päältä ja kädet vuotaa verta siihen asti kunnes Topi osaa nauttia leikkimisestä kanssani. :D Yritämme siis edelleen saada leikkiin tietynlaista rentoutta. Tai menköön nyt vaikka aggression puolelle kunhan on hallinnassa ja jotenkin koiran mielestä palkitsevaakin tuo leikki. Jää siis nähtäväksi mihin päädytään. :D Puremista (oikeaa kiinni käymistä käsiin tai muualle) en siis salli, mutta yritän saada koiran tekemään itse valintansa ja ohjaan oikeaan suuntaan taitojeni mukaan.


Ollaan edetty eteentulossa myös seuraavaan vaiheeseen. Olen noussut tuolilta ylös. TÄSSÄ pieni videopätkä eteentulosta. Aika hienosti Topi etsii oikeaa kohtaa jo vaikka lähestyisi vinostikin. Täysin tyytyväinen en ole, takapuolessa on heittoa välillä jompaan kumpaan suuntaan ja pää ei aina mene suoraan ylös. Tiivis on, mutta ei se tällaiseksi jää jahka tuosta päästään joskus normaaliin asentoon. Haluan nyt vain tämän koiran kanssa kokeilla miten vinoista asennoista se löytää eteen ja uskoisin että tästä on hyötyä sitten myös sivulletulon kanssa vielä jonain päivänä, ehkä. Tarkoitus olisi harjoitella tuosta sitten myös sivulletulo jotenkin hienosti. En ole vielä miettinyt loppuun. Hauskaa, kun pääsee testailemaan erilaisia tapoja. Voi myös olla että opetan noudon palautuksen tuosta ennen kuin nousen kokonaan ylös. Sekin jää nähtäväksi. Noudossa ollaan vasta pidäharjoituksessa ilman kapulaa, eli pitkä matka vielä.

Aloin nyt toden teolla opettaa maahanmenoa, koska siinä ei hetkeen jaksettu edistyä (oma vika) ollenkaan. Nyt käsimerkki on ehkä  polven korkeudella. Jos nosta kättä ylemmäs, maahanmeno hidastuu. Ajattelin antaa koiran tehdä välillä hitaallakin, kunhan joutuu itse ajattelemaan mitä pyysin tekemään ja yritän vain palkita niin nopeasti kuin suinkin pystyn heti kun koira on oikeassa asennossa. Kaipa sen pian näkee tuottaako tuo hitaan maahanmenon vai nopean, vai jotain siltä väliltä. :D Ehkä kuitenkin vaihdan taktiikkaa ennen oppimista, jos huomaan oppimisessa jotain huonoa.

Oikeastaan viikonlopun aikana ei tapahtunut mitään uutta. Lenkkeilijöitä tuli ja meni, ei niissäkään mitään uutta. Koiria ei tullut vastaan. Normaalit puolustamiset unirätistä, sohvasta, Torasta ja minusta Colalle. Lisäksi kuralammikon puolustaminen Colalta. Eli kyllä Topi keksii aiheita näytellä hampaita Colalle..

No sellaisen olen nyt huomannut paremmin, että autoon ja sisälle Topia ei oikein huvita aina tulla ja siitä joutuu sanomaan parikin kertaa. Nätisti lähellä kävely on alkanut mennä jakeluun lenkeillä. Pyrin siis pitämään käskyllä koiraa lähelläni kävelemässä esim. kun ollaan jo menossa kohti autoa. Varsinkin sen vuoksi, koska Topilla on ollut nyt tapana lähteä jollekin kierrokselle jos se ehtii autolle ennen minua. Tänään aamulenkillä ohitettiin nätisti-käskyllä yksi kävelijä ja se meni aika kivasti.

Kovasti tekisi mieli mennä tekemään vaikka jälkeä tai esineruutua... miten tässä ehtii joka paikkaan. ;) En oikein tiedä mihin edes Topin kanssa olen menossa, mutta niin ne tokojutut ainakin kovasti vetää puoleensa edelleen, vaikka kyllä pk -lajitkin kiinnostavat. Ja pitäisi tuo karvapallero tietysti rekisteröidäkin sitten jos joskus kisoihin asti uskaltautuisi näin vuosien tauon jälkeen. Ei vain pitänyt tällä rodulla ilmestyä kehiin, mutta joskus suunnitelmat muuttuvat ja tässä sitä sitten taas ollaan bortsun kanssa vääntämässä tokoa. Onneksi sentään sillä erolla, että alku on täysin erilainen, haastava ja epäselvä. Uusille lukijoille ja tuttavuuksille tiedoksi, että olen kisannut aikoinaan ihan tajuttomasti ja olen todella kova kisajännittäjä, minkä vuoksi vihaan kilpailemista. Sanonta "Kun tarpeeksi monta kertaa käy kehässä niin jännitys häipyy" ei todellakaan päde minuun. :D Päinvastoin! Voisinkin joskus kirjoittaa oikein jutun tästä jännittämisestä.

Hyvää alkuviikkoa!

Ohitukset lenkeillä

Topi paimentaa

Olen testaillut nyt kääntyykö Topi takaisin jos edessä näkyy ohitettavia ihmisiä. Tänään saatiin taas yksi tilanne. Jos ihminen tulee edestä, Topi tulee luokseni ja pysyy luonani ohituksen ajan. Jos ihminen ohittaa niin, että jatkaa eteemme tilanne on toinen. Topi haluaa lähteä eteen ihmiselle asti kuten tässä videossa näkyy:

OHITUSTILANNE VIDEONA

Harjoitukset jatkukoon ja toivottavasti tulisi enemmän koiriakin vastaan. Tänään olisi tullut yksi mutta olin juuri puhelimessa ja tilanne tuli niin nopeasti että oli pakko ottaa koirat heti käskyllä luokse. Tämä toinen koira oli tulossa kulman takaa, mutta havaitsin sen ennen kuin omat koirani. Muuten se tilanne meni hyvin, mutta olisin halunnut siinäkin antaa Topille mahdollisuuden tehdä itse päätös.

Olen siis tehnyt alusta asti niin, että jos ihmisiä/koiria tulee metsässä  vastaan kutsun Topin luokseni ja palkitsen sen. Huomasin jo parin viikon kuluttua aloituksesta, että Topi alkoi kääntyä takaisin jo itsestäänkin. Nyt vahvistan tätä, koska haluan kaukana olevan koiran tulevan automaattisesti takaisin luokseni jos edestä on tulossa joku vastaan. Tora osaa tämän, mutta se ei kulje enää ensimmäisenä. Nyt siellä kulkee Topi. Paimentamassa ja koheltamassa.

Onnistumisten päivä

Tänään on ollut HYVÄ päivä.

Aamulla mentiin treenaamaan uuteen paikkaan muutaman muun koiran (2 näistä Topille uusia tuttavuuksia) kanssa. Kokeilin lelulla leikkimistä ennen kuin muut koirat otettiin autoista, se sujui hyvin. Tämän jälkeen tehtiin muiden koirien seassa seuraamista, paikallaistumista ja makuuta ja sitten vielä kontaktiharjoituksia häiriössä (haukkumista, lelun heittoa, luoksetuloja). Kaiken tämän jälkeen olin varma, ettei Topi ainakaan enää leiki lelulla, mutta mitä vielä... se leikki ihan hienosti kanssani. Oh hoh ja wau. Lähdin hyvin mielin kotiin.

Iltapäivällä iski armoton tarve päästä kokeilemaan ensimmäistä kertaa lelun etsintää, koska leikki oli sujunut aamulla noin hyvin paineistumatta. Valitsin paikaksi tuon lähipellon laidan, koska siinä ollaan tehty tottisjuttuja ja se on tuttu paikka.

Tässä video Topin ensimmäisestä kolmesta lelunpiilotuksesta. Topi ei siis alkupäivinä ollut mitenkään kiinnostunut liikkumattomasta esineestä. Lelun liikuttaminen/koheltaminen johti siihen, että koira yritti käydä kiinni mahaan ja kieltämisen jälkeen paineistuminen ja lukkoon meneminen. Nyt viiden viikon jälkeen tämän videon treeni sai minut superonnelliseksi. Topi jaksoi etsiä liikkumatonta kohdetta pitkään ja kohdassa 0:55 näen ehkä toista kertaa viiden viikon aikana iloisen ja jopa hieman riehakkaan pennun odottavan lisää tekemistä. :)

Iltalenkillä tuli vastaan ensin polkupyörä kaukaa vasemmalta. Annoin Topin tehdä itse päätöksen siitä miten kuuluu menetellä. Se katsoi polkupyörää kaukana, lähti eteenpäin, pysähtyi, katsoi uudelleen pari sekuntia pyörää ja sen jälkeen tuli luokseni. Nakkia. Lisäksi lenkillä tuli vastaan muutama juoksija ja näidenkin kohdalla annoin Topin tehdä itse valintansa ja koira palasi aina luokseni nähtyään ihmisen tulevan vastaan. Yksi juoksija juoksi ohi, se on vaikeampaa koska Topi haluaisi kovasti lähteä perään.. jouduin kieltämään pari kertaa.

Eipä sitten muuta tänään. :)

5 viikkoa uusilla säännöillä

Syliin -harjoituksessa noustaan ilmaan jo tämän verran. Ei rimpuilua, ei puremista eikä pahaa mieltä.

Tänään tuli täyteen tasan 5 viikkoa siitä, kun Topi asettui taloksi.  Tässä mietteitä viiden viikon touhuista.

STRESSITASO

Ensimmäisinä päivinä kun pidin Topia pihassa ja istuin puutarhatuolissa, se ei rauhoittunut ollenkaan. Vaikka olisin istunut kaksi tuntia tuolissa lenkin jälkeen, Topi touhotti koko ajan jotain, yleensä kaivoi maata ja yritti syödä kaiken mitä suuhunsa saa. Nyt viiden viikon jälkeen Topi osaa myös välillä rauhoittua esim. kentän laidalla, hallilla ja kyllä, myös tuossa etupihalla. Useimmiten se menee makuulle ja jää katselemaan maisemia tai ympärillä tapahtuvia asioita ja näyttää rentoutuneelta. Poikkeuksiakin on, kuten viime sunnuntaina jolloin otiin katsomassa tokokisoja ja vaihdettiin istumapaikkaa pari kertaa. Viimeisellä kerralla Topi ei enää rauhoittunut paikalleen, mutta sitä kiinnosti kovasti vieressä oleva koira, joten menköön sen piikkiin tällä kertaa.

LUOKSETULO

Luoksetulo häiriössä

Toimii! Topi tulee hyvinkin pitkältä matkalta muista koirista tai ihmisistä huolimatta täysillä juosten luokse. Olen pyrkinyt edelleen pitämään kiinni siitä, etten sano koiran nimeä kertaakaan ellei siitä seuraa jotain palkkaa. Ruokapurkkia kannan mukanani lenkeillä ja treeneissä ja Topi saa vähintään kaksi kertaa päivässä ruokansa ulkona luoksetulosta. Ainoa hetki jolloin  luoksetulo ei mielestäni ole täydellinen on se, kun Topi paimentaa Toraa. Argh.. silmällä olevaa bordercollieta on vaan niin hankala saada kiinnostumaan edes ruuasta.

KONTAKTIHAKUISUUS MINUUN

Hmm... parempaakin nähty. :D Suurin osa yhteislenkeistä Topilla menee Toran paimentamiseen vaikka olenkin tähän pyrkinyt puuttumaan. Topilla on tapana juosta PITKÄLLE eteen, mutkien taaksekin. Kyllä se takaisinkin tulee, mutta en oikein aina tiedä tuleeko koira minun vai Toran vuoksi takaisin. Ehkä joka kolmas kerta Topi tulee ihan luokseni asti ja saa namia.

Piiloonmenoja olen tehnyt aika paljon. Niissäkään en osaa sanoa tulisiko Topi minua etsimään jos vaikka Tora jatkaisikin matkaansa eteenpäin. Nythän siis useimmiten Tora huomaa ensimmäisenä että katosin ja tulee luokseni Topi perässä (tai kaulassa) kiinni.

Jos menen Topin kanssa kahdestaan ulos se on kuin eri koira. Hakee kontaktia (tai lähinnä odottaa palkkaa), ei kisko, ei ryntäile. Olen ollut laiska enkä ole käynyt lenkeillä erikseen, myönnän. Treeneissä ollaan käyty kahdestaan ja treenituokioita olen pitänyt niin ettei Tora ole mukana ja kerran kun Tora oli mukana huomasin sen kyllä välittömästi Topin käytöksessä sekoiluna. Jännä juttu, mutta sisätiloissa Topi pystyy keskittymään tekemiseen kyllä paremmin vaikka Tora onkin paikoillaan. Ehkä Toran treenaaminen väleissä aiheutti Topissa kiihtyneisyyttä ja sekoilua.

PAIMENTAMINEN/PUREMINEN/PAINEISTUMINEN/LEIKKIMINEN

Paimentamista hampaat edellä.

Päivä päivältä enemmän hermoille käyvää paimentamista yhteislenkeillä Toraa kohtaan. Onneksi ihan iholle asti meneminen on vähentynyt, tai sitten Topi uskoo vain komentamistani nyt paremmin. :D Lenkin päälause on: "ANNA OLLA!"

Muita koiria Topi ei ole ainakaan vielä uskaltanut paimentaa. Osalle koirista Topi uskaltaa ärähtää tai näykätä kohti jos tilanne onkin niin päin että Topia jahdataan. Topi ei leiki muiden koirien kanssa ulkona.

Puremista ei ole nyt esiintynyt ihmisiä eikä koiria kohtaan. Ainoastaan näykkimistä siihen suuntaan missä ärsyttävä koira on.

Leluleikin arvosanaksi antaisin sisätiloissa nyt 3 (1-5). Kentällä leikkiminen on huonompaa heti jos alueella on muita koiria tai häiriötä. Kotipihassakin leikkiminen on ehkä kakkosen tasoa, eninteen 2.5. Että tekemistä piisaa. En anna Topin leikkiä kenenkään muun kanssa paitsi itseni, koska se yritti tosiaan purra henkilöä joka leikitti sitä lelulla. Minua Topi ei enää yritä purra, mutta koska puremisesta on aluksi kielletty niin koko leikkimishomma on jouduttu aloittamaan täysin nollasta. Tavoitteena on rento ja mukava leikki. Edistystä hommassa on tapahtunut mm. siinä, että aluksi Topi ei käynyt ollenkaan kiinni liikkumattomaan leluun ja irroitti välittömästi jos lelun liike loppui. Tai no siis ihan aluksi Topi yritti käydä leikkijän mahaan kiinni hampaillaan. :D Nyt koira pitää lelusta kiinni jo hetken vaikka liike pysähtyy ja lähtee liikkumattomalle lelulle ottaakseen sen suuhun. Lisäksi olen havainnut, että jos Topi vahingossa ottaa kiinni sormeen, se korjaa heti otteen leluun.

Palautusta ei olla harjoiteltu kovinkaan paljoa siitä syystä, etten halua heitellä ihan hirveästi tuolle koiralle vielä mitään paimentamisen vuoksi. Muutamia kertoja remmissä tehty palautusta. Topilla on hirveä tarve omia esineet, joten enpä usko että lelut palautuvat minulle ennen kuin koira nauttii leikistä kanssani. Siksi on aivan turha kiirehtiä noutojen pariin ennen kuin leikkiminen oikeasti tuntuu koirasta mukavalta.

Loppuun vielä sellainen juttu, että parin viikon sisään Topi on alkanut tosissaan ottamaan namit sormista niin että hyvä kun ei sormet irtoa. Saan käskyllä Topin ottamaan namin nätimmin, mutta homma unohtuu Topilta välittömästi kun aletaan tehdä vaikka tokojuttuja. Ja koska palkkaan näin alussa todella usein, jopa 4s välein niin en todellakaan halua tahia minkään sormiinpuremisasian kanssa silloin kun harjoitellaan jotain uutta liikettä. Olen siis vain kärsinyt ja muuttanut hieman namien antamistapaa. Namin oikeaoppista ottamista sormista ollaan harjoiteltu sitten aivan erikseen.

 

MUUT KOIRAT

Normaaleissa tutustumistilanteissa Topi on alkanut rentoutua. Se menee häntä heiluen katsomaan toisia koiria (joskaan ei olla kovin moneen näin tutustuttu koska en halua mitään ylisosiaalista koiraa joka juoksee kaikkien koirien luokse jos silmä välttää). Lenkeillä suhtautuminen toisiin koiriin (paitsi Toraan) on melko välinpitämätöntä. Varmaan senkin vuoksi, että Topilla on lenkeillä tehtävä... paimentaa Toraa.  Pitääkin kokeilla mennä jonkun toisen koiran kanssa lenkille niin että Tora ei olekaan mukana. Mitähän sitten tapahtuu... 

Jos siis vertaa ensimmäiseen kertaan kun tavattiin muita koiria, ero on huima. Topi oli ensimmäisellä kerralla häntä koipien välissä ja pyrki karkuun kaikkia. Tuotakaan kohtausta ei silti kestänyt kuin noin 5min ja sen jälkeen Topi alkoi varovasti hieroa tuttavuutta muihin koiriin.

Silti esim. puolustaessaan ruokaansa Topi on kyllä valmis käymään ihan aikuisenkin koiran päälle. Että eipä tästä osaa oikein vielä sanoa mitä on tulossa.

 

MUUT IHMISET

Todella sosiaalista jos vain luvan saa. Kiemurrelen mennään tervehtimään kaikkia. Ollaan harjoiteltu sitä, ettei kaikkia tarvi tervehtiä. Varsinkaan jos on treenituokio kesken me emme tervehdi ketään. Tämä on sujunut muuten kivasti, mutta Liisan näkeminen kentällä oli vähän liikaa. :D Sinne lähti.

 

TOKOJUTUT/Totteleminen arkielämässä

Sujuu kotona ja kentällä namipalkalla. Lelupalkan käyttöön on vielä piiiiiitkän pitkä matka..  Topi oppii nopeasti uusia asioita ja koirasta löytyy myös oma-aloitteisuutta ihan kivasti.

Yleinen tottelevaisuus on parantunut, mutta selvästi huomaa että ei olla kuljettu yhteistä taivalta vasta kuin 5 viikkoa. Jos Topi esim. ottaa autosta varaslähdön, se ei ymmärrä ollenkaan tulla äkkiä takaisin vaan jää pällistelemään kauemmas ja on sen oloinen että tästähän voisi vaikka rynnätä karkuun. :D Ei tule onnistumaan ja toivottavasti Topi hoksaa asian tässä piakkoinkin. Pidän lenkeillä Topia irti, se tulee aina kun kutsun. Ohitukset ovat nyt sujuneet myös hyvin eli uskoo että ohittavan koiran luokse ei voi mennä. Saisi vain tulla enemmän koiria lenkeillä vastaan. Sama homma lenkkeilijöissä ja muissa ohitettavissa. Muutaman kerran olen nähnyt jo että Topi osaa kääntyä takaisin minun luokseni kun se näkee edestä tulevan ihmisen. Se olisi kauhean kiva jos Topi tekisi noin aina koska Tora ei nykyään enää kulje lenkeillä ensimmäisenä Topin paimentamisen vuoksi. Torahan tulee 99%  varmuudella ilman kutsumista takaisin luokseni kun edessä näkyy jotain ohitettavaa ja sitten tuo 1%  = kutsun luokse. ;)

Seuraamista kentällä.

Eteentulon opettelua

Eläinlääkärissä ja kuulumisia

Tänään käytiin rokotuksilla Lemmikkiaitassa Kirsi Hautamäellä. En ole ennen käynyt tässä paikassa, mutta halusin nyt kokeilla ja tärkeintä oli, että rokottaja on nainen. Hyvää palvelua ja koiran taustat otettiin huomioon käsittelyssä hyvin.  Jännitin itse mitä tapahtuu jos Topi reagoi piikitykseen, mutta koko käynti meni erittäin hyvin. Eniten jäi ärsyttämään odotustilan maton haistelu. :D Painoa oli 13.1kg. Syöttelin nakkia rokotushetkellä, eikä Topi huomannut mitään.

Rokotuksen jälkeen käytiin vielä morjestamassa siskoani ja kummipoikaani, joka oli tänään melkoinen kiljukaula. :D Topin entisessä kodissa on kyllä ollut papukaija, joten johtuneeko siitä, että Topi ei häiriintynyt äänestä.

Tuossa kun olimme tekemässä lähtöä eläinlääkäriin, taivaalle ilmestyi jokunlainen hävittäjäkone, joka piti sellaista meteliä että Topi meni vähän paniikkiin. Onneksi taskussa oli nakkia ja tein nopeasti ensin nakin etsintä harjoituksen maasta (pystyi toimimaan) ja sen jälkeen mentiin kiireen vilkkaa autoon sisälle ja laitettiin poppi niin kovalle, että äänet peittyivät. Muutenkin tässä on joutunut aiheuttamaan pennulle sätkyjä joka päivä ampiaisten vuoksi. Niitä kun tuppautuu sisätiloihin vähintään 5 per päivä ja jatkuva lehdellä läiskiminen ja säpsähtely tekee kyllä tehtävänsä mihin tahansa koiraan. Olen yrittänyt olla iloinen ja sanonut aina jee kun pamautan lehdellä, mutta kyllä Topin ilme alkaa olla sellainen, että ei se oikein tiedä olisiko iloinen vai ahdistunut.

Lenkillä paimentaminen jatkuu. Puutun asiaan joka kerta, mutta vietti on niin voimakas ja koira jääräpäinen, ettei ihan pienet komentamiset tunnu missään. Esimerkiksi tuo sitruunapanta ilmalla on aika lailla turhake. Tänään lenkillä tuli taas juoksija vastaan. Topi osasi lähteä takaisin luokseni nähtyään juoksijan tulevan edestä, mutta taas kun ohitus oli tehty Topi olisi halunnut lähteä vielä juoksijan perään. Muutenkin odota -tilanteessa Topi on melkoisen malttamaton enkä koe että kyse olisi  pelkästään kuuliaisuuden puutteesta, vaan se hemmetin voimakas vietti ajaa koiraa irtoamaan mahdollisimman nopeasti sinne kymmenien metrien päähän. Aivan kuin koira ei pystyisi kertakaikkiaan hallitsemaan itseään kun se on siinä paimennusmoodissaan.

Tänään tehtiin lenkillä paljon suunnanvaihtoja ja piiloon menemisiä. Tora oli taas mukana ja sekin alkaa jo oppia niihin piiloleikkeihin sillä tavalla, että tulee kanssani nopeasti piiloon ja saa sitä hyvästä nakinpalan. Sitten ollaan hiljaa paikoillaan ja odotellaan. Joskus kauemminkin kun Topia ei näy ja mietin päässäni mahtaako mutkan takaa tulla vaikka toinen koira ja mitä sitten tapahtuu. Joskus hermoni ei kestä ja kutsun Topia, mutta silloin palkitsen sen ruualla purkista. Muissa tilanteissa se saa nakkia tai pelkän nappulan jos suoritus on ollut sutku. Iltalenkillä vastaan tuli pitkästä aikaa toinen koira. Ohitus meni jotenkin liian hyvin. Mahtoikohan Topi nakilta edes huomata sitä toista koiraa.

Eilen imuria heilutellessa tuli paukutettua suulaketta lattiaan ja näin ensimmäisen kerran Topin syöksyvän kohti imuria siinä mielessä että kiukutti se kolina. Ohoh. Komensin kerran ja hyökkäily loppui siihen. Topi reagoi melko voimakkaasti ääniin varsinkin kun se on nukkumassa ja herää ääneen. Esim. oveen koputtaminen on PAHA juttu jos Topi herää siihen. Ulko-ovelle juostaan huutoulinahaukulla ja ollaan aivan sekaisin kunnes räjähdän eri huoneesta ja silti pitää vielä puhahtaa pari kertaa ennen kuin ovelta tullaan pois. En tiedä paljonko tuota ovea pitäisi paukuttaa että tuollainen sekoilu loppuu, jos loppuu koskaan. Äsken rapistelin karkkipussia ja Topi säpsähti sitäkin unestaan, sillä tavalla erilailla kuin ns normaalipäiset koirat. Kas kun ei karkaa kimppuun, äänihän tuokin. :D No niin.. olen väsynyt ja juttu sen mukaista. En tiedä vielä mitkä äänet laukaisevat hyökkäämisen/ puremisen ja missä vaiheessa pureminen siirtyy ihmiseen jos siis vasaralla naulaa lyödessä koira on purrut ihmistä, mutta imurilla lattiaa hakatessa koira käy imuriin kiinni. Vai oliko koiran tarkoitus vasaraepisodissakin purra vasaraa. Pitää kysyä mihin isku osui. Kummipoikani paukutti leikkivasarallaan tänään lattiaa... Pidin Topin remmissä koska en tosiaan tunne tarpeeksi sen käytöstä. Enemmän Topi tuntui häiriintyvän silti tällä kertaa siitä, että kummipojan kädessä oleva kaukosäädin tippui lattiaan. Itse olen hakannut vasaralla Topin aikana terassin nauloja, Topi lähti silloin karkuun. Toisaalta Topi ei säikähtänyt pahasti ensimmäisellä vierailulla vanhempieni luona kun äidiltäni tippui kakkualusta kakkuineen kolinalla lattiaan aivan Topin viereen. Annoin Topin silloin syödä kakkua palan. Tänään Topin päähän lensi nokkamuki, joten heitettiin viilipurkkikin lattiaan ja Topi sai loput viilit tyytyväisenä. Tuollaiselta alle 1 -vuotiaalta pojalta lentelee paljon tavaroita lattiaan. :D

Mietteitä pääkopasta

Topi oli tänään töissä mukana koko illan. Muuten meni hyvin, mutta toisella tunnilla annoin Topille kaluttavaksi puruluun ja kun yksi aikuinen suursnautserityttö sattui juoksemaan liian läheltä, Topi teki välittömästi hyökkäyksen koiraa kohti. En ole aivan varma johtuiko hyökkäys puruluusta vai siitä, että iso musta koira juoksi vain liian läheltä. Topi oli remmissä, joten en tiedä olisiko se mennyt iholle asti. Oli miten oli, tuollaista touhua en salli. Teimme tilanteen uusiksi ja keskeytin hyökkäyksen ÄP ÄP -komennolla ja tehosteena vesipullosta vettä päin naamaa. Tämän jälkeen Topi tuli viereeni nöyristelemään, näytin sille puruluuta ja jatkoin hommiani. Hetken päästä Topi söi puruluuta taas ja kaikki oli rauhallista. Toivottavasti Topi oppi nyt tästä kerrasta, että hallillakaan ei voi käyttäytyä huonosti.

Topi käyttäytyi siis muuten hyvin vieraiden koirien aikana. Teki nätisti ne harjoitukset mitä tehtiin ja pysyi jopa paikallaan istumassa käskyn alla nyt paremmin kuin eilen kentällä. Ennen tuntien alkua ehdin leikkiä Topin kanssa lelulla ja kokeilla pari kertaa lelun noutamistakin. Lisäksi tehtiin kaikki normaalit tokojutut eikä niissä ollut mitään valitettavaa.

Vaikka kaikki muu menikin hyvin, mieltäni kaihertaa tuo hyökkäys. Olen nähnyt bodercollieiden keittävän täysin yli tilanteissa, joissa toiset koirat esimerkiksi juoksevat tai leikkivät omistajansa kanssa. Tiedän, miten pahaksi tilanne voi mennä, jos paimenviettisen, dominoivan ja hampaitaan jo ennestään käyttäneen koiran antaa sekoilla  muiden koirien perään. En todellakaan halua koiraa, joka keittää yli ja käy toisten koirien päälle siksi, että toiset koirat esimerkiksi juoksevat. Siksi olen huolissani kaikista pienistäkin asioista, jotka viittaavat yhtään tuollaiseen käytökseen. Topi on todella paimenviettinen ja joudun komentamaan sitä jatkuvasti lenkillä, koska se haluaa pysäyttää Toran juoksemalla sen eteen ja  tarttumalla sitä kaulakarvoista. Tuokin tapa on HUONO, koska Topi periaatteessa palkkaa itse itseään jos pääsee vähänkin mukamas pysäyttämään Toraa (Tora on myös bordercollie ja sen verran viisas, että osaa pysähtyä ja muuttaa suuntaan niin ettei Topi hyökkää ja tällöin Topi luulee, että on saanut itse ohjattua Toraa eri suuntaan niin kuin periaatteessa onkin.. onpa sekavaa, tervetuloa paimentavien koirien maailmaan) ja tuollainen itse itseään palkitseva pysäyttely vain lisää paimennusta jota on nyt jo siis aivan liikaa ja joka on luultavasti yksi syy myös muihin puremisiin (muitakin syitä kyllä löytyy läjä). Ja Topi on jääräpäinen tässä asiassa, ei riitä kerta eikä toinenkaan lenkin aikana kun asiasta sanon.

Kentällä ollaan harjoiteltu sitä, että muut koirat tekevät kiihdyttäviä asioita: juoksevat lujaa, leikkivät rajuja leluleikkejä omistajiensa kanssa. Topi on oppinut jo siellä antamaan noiden asioiden tapahtua ilman sekoamista. Eilen pidin kentällä Topia irtikin tällaisessa tilanteessa ja se pysyi luonani ja pystyi keskittymään mm. seuraamiseen ihan hyvin. Tämän päivän hyökkäyksen oli pakko johtua puruluun puolustamisesta tai sitten muuten vaan "oman nurkan" puolustamisesta. Topihan tekee tätä samaa myös kotona kun puolustaa mm. sohvaa. Tosin sohvaa ei ole puolustettu esim. Toralta  (oman lauman koira) tai minulta kertaakaan, mutta 10kk ikäinen pitbulluros on saanut hammasta kerran jos toisenkin erilaisista puolustamiseen liittyvistä asioista.  Jotenkin ajattelen, että Topi ei voi olla aivan sekopää, koska se kuitenkin kunnioittaa esim. Toraa eikä mene sen ruokakupille tai näyttele hampaita jos Tora tulee lähelleni. Kun taas tämä pitbull tulee lähelleni, Topi saattaa näyttää hampaita ja näykätä kohti. Ihoon kiinni käymiset ovat siis poistuneet kokonaan kieltojen jälkeen, mutta näitä valehyökkäyksiä tulee silti joka kerta kun kyseinen koira on meillä kylässä. Aina löytyy joku asia mistä Topin pitää tätä koiraa muistuttaa.

Kaikki Topin hyökkäykset ovat selvästi aina jonkin asian laukaisemia. Yhtään hyökkäystä tai irvistystä en ole tähän asti nähnyt ilman jonkinlaista syytä.

Tänään kun tulin kotiin oltuani hetken ulkona, päätin jostain syystä tervehtiä häntäänsä ympäri heiluttavaa Topia. Topi heittäytyy helposti selälleen tervehdittäessä, toisaalta se voi myös hypätä ylöspäin. Korvat ovat aivan pitkin päätä, häntä heiluu alhaalla. Päätin tervehtiä vähän raisummin, koska tiedän, että Topi on purrut myös tervehtimistilanteissa varsinkin jos estetään hyppimästä ylös. Täällä minun luona Topi on saanut hyppiä ja olen jopa rohkaissut tähän koska aluksi oli havaittavissa että hyppy ylös vaikutti koiraan niin, että se paineistui. Tässä kohtaa arvailua paineistumisen syiksi 1) purrut/näykkinyt kun liian innostunut -> rankaistu -> yhdistää hyppimisen rankaisuun -> paineistuu -> puree.  2) liian kiihdyttävä tervehtiminen laukaissut pysäyttämisen tarpeen -> puree-> rankaistaan-> oppii pelkäämään tilannetta ja puree siksi  3) koira ei pysty hallitsemaan itseään -> kiihtyy ->  paineistuu -> puree   4) kaikki edellämainitut sekaisin.
No, joka tapauksessa tein tervehdyksestä kiihdyttävämmän ja huomasin miten Topin suu kävi  kädessäni kääntymässä (aukinaisena). Sen jälkeen työnsin koiraa vielä pari kertaa poispäin (seisoi lattialla) ja en tiedä kuvittelinko, mutta näin ilmeessä paineistumista. Jotenkin on sellainen olo, että jos vielä hyppisin kädet ylhäällä ja pitäisin jotain kummallista ääntä niin soppa olisi taas valmis ja koira roikkuisi mahassa. Ehkä etenemme vaihe vaiheelta ja opettelemme siihen, ettei tuollaiset tervehtimiset tarkoita mitään pahaa. Tai jos teoria on toinen, me opettelemme myös sen, että vaikka joku heittäisi eteisessä voltin, siihen ei reagoida puremalla.

Tuli tuosta mieleeni, että näin Topin purevan myös remmiä tänään kun remmi sotkeutui jalkaan. Pitääkö aina olla ensimmäisenä puremassa? Miksi?

Tiedättekö, kun aina sanotaan että vika on remmin toisessa päässä? Jos koira syntyy sellaisena, että se reagoi kaikkiin asioihin tuolla tavalla puremalla, silloin se vika lähtee aluksi koirasta. Kun tuonlainen koira menee  normaaliin ei niin koirista tietävään perheeseen, jossa ei osata heti puuttua oikein ja oikea-aikaisesti asioihin, viasta tulee nopeasti iso ja se laajenee. Kenessä sitten on vika... 





Vaikka oltiin tänään koko ilta töissä, iltalenkillä Topi kaahasi varmaan 200 metrin  päähän tuhat kertaa ja myös mutkien taakse. Olin niin kyllästynyt kaahailuun lenkin lopussa että kun pääsin autolle asti, en edes nähnyt pentua enää missään enkä oikein jaksanut välittääkään missä lie kohelsi. Kutsuin sitten kuitenkin ja sieltä se kaahasi täysillä jostain pitkältä lenkkipolulta. No, ainakin on hemmetin hyvä luoksetulo. :D Olen vain tottunut siihen, että pennut pitävät minua silmällä pikkasen paremmin lenkin aikana. Pitää alkaa vaihtamaan suuntaa tai mennä piiloon enemmän. Suunnan vaihtokin voi olla liian kiihdyttävää Topille ja ties vaikka se pitäisi sitä palkkana. Taitaa olla liian viisas tuo koira...

Treeniä, treeniä

Kolme viikkoa ja kuusi päivää

Tänään on ollut parempi päivä. Oltiin ilta kentällä ja Topi toimi hienosti muiden koirien seassa. Harmi vain että satoi vettä niin tällä kertaa ei tullut kuvattua mitään. Kun pakkasin treenireppuun tennispalloa, Topi tuli ja tarttui siihen. Wau! Laitoin pallon reppuun ja tuumasin, että tämän heittelyyn meillä on vielä toooosi pitkä matka.

 Ennen kuin muut koirat saapuivat kentälle, kokeilin leikkiä hetken aikaa narulelulla ja se sujui hienosti. Topi jopa kaivoi kesken tuntien kyseisen lelun repustani ulos ihan itsekseen. Taitaa olla kiva lelu. :) Tein muutaman "noudonkin" remmissä. No, se ei mennyt niin hyvin, koska Topilla on ärsyttävä tapa talloa leluja etutassuillaan. Juokse siinä nyt sitten lelu suussa eteenpäin..




Kontaktikävely/seuraaminen muiden liikkuvien koirien seassa ei tuottanut mitään ongelmaa. Lopputunnista pidin Topia irti vaikka muut tekivät ensin luoksetuloja aivan vieressä ja sitten vielä pyysin muita palkkaamaan koiriaan leluilla. Topi pysyi vieressäni ja katseli minua. Annoin loppupalkaksi rasiasta ruuan. Sitten käveltiin vielä muiden koirien seassa autolle asti ilman remmiä. Sekin meni kivasti. Ainoastaan paikallaistuminen ei onnistunut muiden koirien seassa, mutta istumisessa näin Topilla paineistumista jo ihan aluksi kotonakin ja sitä ilmettä on vielä välillä sisätreeneissäkin, joten en kokeile sitä vielä liian kovassa häiriössä tämän jälkeen. Paikallamakuuta en myöskään edes kokeillut vaikka siinä ilme onkin ollut ihan hyvä alusta asti.

Huomasin, että Topi reagoi kentällä muiden antamiin kieltoihin. Se ei ole hyvä, mutta ei voi mitään. Oppikoot, ettei ne kiellot koske häntä. Saatiin kentällä aikaan myös yksi haukkukonsertti, kun muutama koira alkoi haukkua jotain olematonta ja sitten Topikin päätti alkaa haukkua. Puutuin asiaan kieltämällä. Inhoan haukkumista ja Topilla on tapana haukkua sellaista huutoulinahaukkua jos joku koputtaa oveeni. Tähän on nyt puututtu muutamia kertoja jo, mutta tekemistä riittää. Yritän opettaa Topille että jos ovesta tulee joku, palkka ilmestyy keittiöön sen jälkeen kun suu on kiinni. Tora on tämän oppinut jo pentuna, mutta nyt jopa sekin on pari kertaa haukahtanut kun Topi on seonnut eteisessä. Hyi ja yök.

Maahanmenon harjoittelussa olen ollut laiska, kädellä viedään alas edelleen ja haetaan vain vauhtia ja oikeaa tyyliä. Lonkka-asentoa Topi ei tarjoa enää ollenkaan, aluksi se oli lonkallaan koko ajan. Seuraamista ja sivulletuloa on tehty varmaan eniten, koska tykkään itse harjoitella oikea-aikaista palkkausta juuri siinä kohtaa kun koira on mielestäni täydellisesti seuraamisessa. Topi osaa jo seurata melko tiiviisti ja suorana niin että namikäsi on ylhäällä. Pieniä pätkiä olemme tehneet myös niin että käsi on selän takana. Näitä tehdään vain seinien vierustoja kävellen niin pentu pysyy suorassa. En halua kuitenkaan häivyttää namia liian nopeasti, jotta pään asento ei laske/muutu.

Sivulletulot onnistuvat ilman käsiapua jos jonkinlainen "seinä" on edes lähellä, ei tarvi olla kiinnikään. Ilman seinää olen tehnyt vielä käsiavun kanssa, koska asento jää helposti vinoksi. Seuraamisen yksittäisaskeleita olen ottanut samalla tapaa kuin seuraamistakin, nami on kädessä ja käsi ylhäällä. Onnistuu kyllä namikäsi selänkin takana, mutta ilman namiapua huomaan, että pää laskee vähän liikkeelle lähdössä ja sitä en halua. Joten viedään namilla nyt vaan.

Syliin -harjoituksessa edettiin nyt siihen, että nostan Topia ilmaan 5-10cm. Onnistuu hyvin.

Pidä -harjoituksessa Topin ilme on huono, tätä ollaankin tehty vasta kolmisen kertaa ja ajattelin nyt ottaa tähän harjoitukseen paremmat namitkin seuraavaksi.

Eteentuloa ollaan tehty tuolissa istuen, se sujuu siinä hyvin. Asento on suora ja tiivis ja pysyy vaikka lasken namikädet sivullekin hetkeksi.

Jotenkin Topi tietää jo, että kentällä ei mennä tervehtimään koiria. Tai sitten koirat kentällä ei ole yhtä jännittäviä kuin metsälenkillä vastaan tulevat koirat. Metsässähän Topi viimeksi karkasi toisen koiran luokse käskyn alta. Arvatkaapa vain paljonko tuo söi naista. Kieltokäsky ei siis tehonnut ja minulla ei ollut mitään apuvälinettäkään siinä hetkessä. Saapa nähdä jäikö siitä mitään Topin mieleen. Palautin KÄSIN pennun takaisin siihen mistä se oli lähtenyt. Etäisyyttä lähtöpaikan ja koiran välillä oli ehkä 2.5m ja aikaa palautukseen meni sekunti. :D Siitä voi miettiä millä vauhdilla sieltä tultiin takaisin. Sen jälkeen syötiin vielä nakkia ja mietittiin mitä tarkoitti sana odota. Topi meni ihan nätisti kyllä katsomaan toista koiraa, ei siinä mitään. Mutta kun on sanottu odota niin se myös tarkoittaa odota kunnes toisin sanotaan.

Eilen lenkillä testasin miten pitkälle juoksijan perään Topi oikein menee. Olen huomannut, että jos kävelijöitä tai juoksijoita tulee edestä päin, Topi osaa jo melkein lähteä tulemaan luokseni takaisin nähtyään vastaantulijan (ellei ole koira, näitä tulee aivan liian vähän vastaan). Tilanne on toinen, jos joku juoksee ohitsemme. Eilen annoin vapaa -käskyn lenkkeilijän mentyä jo noin 20m ohitsemme. Topi lähti juoksemaan eteenpäin, tämä on sille aika normaalia ja juoksee pitkällekin. Olisin vain halunnut nähdä juokseeko se ohi vai pysähtyykö ja tuleeko takaisin. Annoin pennun juosta ja ok... ehkä vähän turhan pitkälle koska juoksija huomasi että pentu juoksee perässä. Toisaalta en ole ihan varma juoksiko Topi edes perässä, mutta luultavasti. Olin juuri valmistautumassa siis kieltokäskyyn niin lenkkeilijä pysähtyy ja alkaa moikkaamaan Topia. ÄÄÄÄH, ei näin. Koko testi/harjoitus meni ihan pilalle. Kutsuin Topia ja se tuli välittömästi takaisin. Lenkkeilijä ei edes ehtinyt koskea pentua kun se kääntyi kutsusta takaisin, mutta harmitti ja hävetti. Oma moka.

Mitäs vielä...

1. Yhteen koristetyynyyn oli ilmestynyt reikä
2. Koirat eivät käytä eteisen juomakuppia mikä herättää minussa ihmetystä. Molemmat juovat enimmäkseen ilmastointilaitteen alla olevasta lautasesta!! :O Tai ulkoa ämpäristä. En käsitä. Tätä on jatkunut jo pari viikkoa.

Metsälenkillä